Eläinten jäljet

Olen tänä talvena innostunut tutkimaan mökillä eläinten jälkiä. Ja olen yllättynyt kuinka paljon niitä meidän mökin lähistöltä löytyykään! Joskus olen saattanut lähteä seuraamaan esim. oravanjälkiä, ja lopulta törmännyt jälkien jättäjään läheisessä puussa. Sieltä orava on killistellyt minua nappisilmillään kysyvän näköisenä ja mutustanut lintulaudalta nappaamaansa pähkinää. Hauskaa! Ensin en tunnistanut juuri muita jälkiä kuin jäniksen. Päätinkin sitten etsiä tietoa netistä, ja löysinkin Ylen sivuilta hyvän jutun Tarkkaile lumijälkiä. Opiskelin jälkiä ensin netissä ja kuljin sen jälkeen kännykän kanssa luonnossa. Kuvasin näkemäni jäljet ja vertasin niitä netistä löytyviin kuviin. Näin sain tunnistettua monen monta jälkeä – ainakin lähes varmaksi Monen eläimen jäljet ovat niin samankaltaiset, että niitä on tottumattoman aika vaikea erottaa toisistaan. Löysin jäniksen ja oravan jälkien lisäksi mm. päästäisen, ketun ja hirven jäljet. Näin myös jonkin verran metsälintujen jälkiä, mutta en niistäkään osannut erottaa olivatko ne pyyn, metson vai teeren. Ehkäpä ne oppisi ajan kanssa erottamaan, mutta minusta tämäkin on ollut jo todella mukava kokemus. Metsässä ja jäällä liikkuminen on muuttunut entistä mielenkiintoisemmaksi. Kuten jo aiemmin mainitsin, minut yllätti jälkien määrä. Mökillä ollessa tuntui, ettei eläimiä ympäristössä kovinkaan paljon liikkunut. Lintulaudalla kävi kyllä lintuja ja oravia. Jälkien määrä siis yllätti ja olisikin mukavaa tietää kuinka paljon elämiä lähimaastossa liikkuu. Sen saisi selville ns. riistakolmion avulla. Saapa nähdä jos vaikka innostun oman riistakolmion tekemään ja alan tarkkailemaan eläinten määrää vuosittain. Se olisi kyllä...

Read More

Joulutunnelmaa mökillä

Taas on vuosi päättymässä ja joulu ovella. Täällä mökillä ollaan nautittu joulutunnelmasta kalseista keleistä huolimatta. Lunta ei ole, mutta valoa pimeyteen tuovat erilaiset kynttilät, takkatuli ja ikkunoiden joulukoristeet. Tuvan ikkunasta voi seurata erilaisia lintuja, jotka viihtyvät kesän aikana rakennetulla lintulaudalla. Niiden suosikkiherkkua ovat auringonkukansiemenet, mutta ruokimme pieniä eläinystäviä myös kauralla ja muilla siemensekoituksilla. Säännöllisimpiä vieraita pihallamme ovat talitijaiset, punatulkut ja myös muutama varpunen. Tällä kertaa mökillä on ollut mukana myös sukulaistemme lapinkoira Topi, joka nauttii suuresti pihalla leikkimisestä. Topi on tuonut hieman lisävauhtia tänne muuten rauhallisiin mökkimaisemiin. Sisällä aika on kulunut pelejä pelatessa, kirjoja lukiessa ja myös erilaisia herkkuja valmistaessa. Uunissa tuoksuvat itsetehdyt piparkakut, ilmassa leijailee glögin tuoksu ja iltaisin olemme valmistaneet mm. uunilohta, uunimakkaroita ja erilaisia patoja. Muita suosikkiruokia ovat olleet myös pannukakut. Viime kuukauden taloudelliset paineet ovat onneksi melkein unohtuneet kaiken touhuamisen keskellä. Muutama yllättävä lasku ja marraskuussa hajonnut auto johtivat siihen, että joulumme sujuu hieman tavallista säästäväisemmin. Itse asiassa tiukan rahatilanteen takia jouduimme turvautumaan pieneen lainaan. Netissä osui silmään juttu Laina joustavasti Ferratumilta. Pieni rahapiikki helpotti tilannettamme ja nyt voimmekin viettää juhlapyhiä hyvillä mielin. Päätimme kuitenkin jättää turhat lahjojen ostamiset ja joulushoppailut väliin ja sen sijaan panostaa laatu-aikaan luonnon helmassa. Haluamme myös säästää varoja ensi vuonna tehtäviin pihatöihin ja uuden grillikatoksen rakentamiseen. Olemmekin viettäneet suuren osan ajastamme suunnitelmien laatimisessa. Eipä tässä muuta tällä kertaa. Rauhaisaa joulun odotusta...

Read More

Mökin syksy

Syksy on saapunut – mökillekin. Tuntuu, että syksyisin mökillä voi enemmän vain keskittyä nauttimaan luonnosta, koska kesän ”pakolliset” remontit ja muut hommat on ohi. Syksyiset, kauniin väriset puut reunustavat järveä ja muuttolintujen aurat halkovat taivasta. Kaikki on kaunista ja rauhallista. On aivan ihanaa tuntea kirpeä syksyinen ilma iholla ja haistella raikasta metsää. Syksyllä mökillä on myös mahtavaa mennä metsään ja marjastamaan. Puolukoita on päässyt poimimaan jo pidemmän aikaa. Puolukoilla, kuten monilla muillakin suomalaisilla marjoilla, on monia terveysvaikutuksia, ja onkin sääli kuinka paljon marjoja jää Suomen metsiin joka vuosi. Marjat ovat Suomen metsien mahtavinta antia. Metsät täynnä superfoodia. Onneksi ihmiset ovat nykyään enemmän ja enemmän valveutuneita terveysasioissa, ja toivottavasti sitä myöten myös metsiemme superfoodit päätyvät marjakorien kautta lautasille. Ja mikä onkaan mahtavampaa kuin yhdistää rentouttava luonnossa oleminen hyödylliseen puuhaan. Mieli lepää ja ruumis saa terveellistä ravintoa. Siis ravintoa mielelle ja ruumiille. Vaikka pieniä pakkasia on jo siellä täällä Suomessa ollut, on vieläkin mahdollista mennä puolukkaan. Puolukka on siitä sitkeä marja, että se säilyy hyvänä vielä lumen allakin. Jos tuntuu, ettei tiedä mitenkä kirpeää puolukkaa käyttäisi, voi siitä tehdä hyvää piirakkaa, vispipuuroa tai käyttää vaikka trendikkääseen smoothieen. Vain mielikuvitus on rajana. Puolukka on myös siitä näppärä marja, että sen voi joko pakastaa tai survoa lasipurkkiin ja säilyttää jääkaapissa. Survos säilyy puhtaassa purkissa hyvin vuoden, jopa enemmänkin. Nyt kaikki vain reippaasti marjakorien kanssa metsään hakemaan punaisia terveyspommeja talven...

Read More

Mökki ja luonto

Näin kesällä moni suomalainen tulee lähemmäksi luontoa. Tämä tapahtuu helposti kun ihminen siirtyy kaupungilta luonnon helmaan, merelle tai mökille, viettämään lomaansa. Ihmisen hyvinvoinnissa tapahtuu valtava ero, kun siirtyy asumaan kaupungista maalle. On tehty tutkimuksia, joiden perusteella metsä todella vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja pitkäaikaiseen terveyteen todella paljon. Jo kymmenen minuuttia metsässä saa ihmisen rentoutumaan aivan eri tavalla kuin kotisohvalla. Metsän raikas ilma, hiljaisuus, villit eläimet, kasvit, luonnolliset tuoksut ja pysähtynyt ilmapiiri saa ihmisen aistit herkistymään, rentoutumaan ja keskittymään olennaiseen. Jos ihminen viettäisi joka päivä edes hetken luonnossa, ja mieluiten metsässä, niin vaikutus olisi todella suuri, ja pitkäaikainen. Kaikillahan ei ole mahdollisuutta päästä metsään rentoutumaan, ei varsinkaan joka päivä. Kannattaa kuitenkin hakeutua mahdollisimman usein johonkin luonnon helmaan. Jollei kunnon metsää ole asuinpaikan lähettyvillä, voi mennä puistoon. Suomessa ei kuitenkaan aivan hirvittävän kauas tarvitse mennä, jotta pääsisi metsään. Paikanhan ei tosiaan tarvitse olla mikään erämetsä, vaan myös kaupungin lähettyvillä sijaitsevat metsät voivat vaikuttaa ihmisen terveyteen oikein myönteisesti. Onneksi monella suomalaisella on mahdollisuus päästä ainakin kerran vuodessa, loman yhteydessä mökille, tai merelle, jossa pääsee luonnon kanssa tekemisiin. Kun mökillä viettää vaikkapa viikon, tulee aivan mahtava olo. Voi kulkea paljain jaloin, puuhastella rauhassa vaikkapa puutöitä, seurata villejä eläimiä ja lintuja, kalastaa, tai olla tekemättä mitään. Kun jonkin aikaa on ollut rauhassa mökillä, sitä alkaa aivan eri tavalla seurata eläimiä. Esimerkiksi lintuja on paljon erilaisia Suomen luonnossa, ja niiden seuraaminen voi olla todella antoisaa. Myös linnunlaulun kuunteleminen on mielenkiintoista. Kannattaa lukea hieman lintukirjoista alustavaa tietoa, ja sitä kautta voi helposti oppia tunnistamaan eri linnunlauluja. Mitä enemmän on luonnon kanssa tekemisissä, sen enemmän luonto alkaa kiehtoa, ja luonnon tärkeyden oivaltaa paljon...

Read More

Suomen upea muuttolinnusto

Muuttolinnut lentävät vuodenaikojen mukaan tuhansia ja taas tuhansia kilometreja löytääkseen sopivan kumppanin, pesiäkseen ja palatakseen jälleen syntymäkotiinsa. Tieteelle on edelleen osittain mysteeri, millä tavoin linnut naviogoivat ja löytävät perille valtaisien maastomuutosten ja merien toiselle puolen, mutta silti yhdestä asiasta voi olla varma: muuttolinnut palaavat aina. Suomessa pesii lukuisia eri muuttolintulajeja. Varmasti lähes kaikille on tuttu vanha sanonta ”kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäseen, pääskysestä ei päivääkään”. Sanonta kertoo neljä kaunista ja mielenkiintoista lintua, mutta ne eivät ole ainoita muuttajia. Pääskynen on tyypillinen hyönteissyöjä, joka saapuu Suomeen viimeisenä ja lähtee ensimmäisten joukossa, sillä se ei viihdy kylmässä. Peippo taas siemensyöjänä viihtyy kotimaassamme pidempään. Jotkit linnut, kuten lapintiira, vaeltavat napa-alueelta toiselle, kun taas toiset, kuten kiuru, siirtyvät vain Euroopan eri osiin. Lintubongauksesta on tullut hyvin suosittu harrastus, jolla on monia tärkeitä tehtäviä. Ensinnäkin se pitää harrastajansa hyvässä kunnossa: luonnossa liikkuminen kuluttaa paljon kaloreita ja lintuja tarkkaillessa täytyy olla kärsivällinen ja käyttää siihen aikaa. Toisekseen bongarit pitävät lukua lintujen määristä, kirjaavat ylös tietoa niiden tavoista ja havaitsevat ensimmäisenä, jos lintulajin keskuudessa tapahtuu jotain poikkeavaa. Muuttolintujen bongailu lieneekin erityisen mielenkiintoista, kun rengastettuja lintuja voi yrittää tavata uudestaan, pääsee näkemään kuinka moni edellisen vuoden linnuista palaa takaisin ja kuinka muuttolinnut toimivatkaan eri tavalla paikallisiin lintuihin verrattuna....

Read More

Kesäkausi on alkamassa!

  Onhan tässä koko pitkä ja synkkä talvi odotettukin kesäkauden alkamista. Voin jo etukäteen kuvitella koirankin innostuvan, kun se näkee autoon pakattavat mökkikamat. Koira on yleensä vilauksessa autossa omalla paikallaan tuijottamassa ja vinkumassa: ”mennään jo, mennään JO”. Edes kylmälaukkua pakkaava ”äiti” ei saa koiraa autosta keittiöön norkoilemaan. Itsellä on sama mieliala kuin innokkaalla koiralla. Mökkitielle päästyään tekisi mieli avata auton ikkuna ja nuuskia koiran kanssa innokkaana metsän ja meren tuoksua. Mokin keväthommat sujuvat kuin itsestään, koko perhe mukana: Tuuletusta, siivousta, paikkojen järjestelyä. Sitten työksi laiturin laskeminen talviteloilta veteen ja vesien kanto saunaan. Veneenkin voisi laittaa jo veteen. Koira on tietysti veneessä, ennen kuin vene on vedessä, innokas kalakoira kun on. Illalla, saunan jälkeen terassilla istuessa mielen valtaa taas se kauan odotettu rauha ja rento mieli. Kaupungin ja työn häly on kaukana poissa, autojen äänten sijaan kuuluu kurjen huuto suolta ja pikkulintujen taukomaton pärpätys. Grilli savuttaa hiukan, kesän tuoksu sekin. Makkarat maistuvat parhailta juuri keväällä, ensimmäiset taas pitkään aikaan. Kevätilta pimenee ja meri ei enää erotu puiden välistä. Onneksi kuu nousee taivaalla ja valaisee väsyneen koiran taivalta kohti petiä. Vielä tällä hetkellä istun kotona ja katson koiraa: Muutaman päivän päästä lähdetään mökille!!! Koiran häntä alkaa heilua, ensin epäröiden mutta sitten vilkkaammin ja karvainen kuono tulee lähelle poskeani. Pitkä kieli lipaisee – ymmärsiköhän se tuon mökille lähdön...

Read More

Kesämökillä riittää touhua

Jos suomalaisilta kysyttäisi: kuinka moni ei haluaisi itselleen omaa kesämökkiä, niin tuskin monikaan vastaisi kieltävästi. Mikä sen mukavampaa, kuin viettää kesälomaa omalla mökillään, ja mielellään järven rannalla. Kesämökki ei tunnu samalta, jos ei ole omaa rantaa, jossa saa omassa rauhassa uida ja kalastaa. Monella kesämökkikausi alkaa jo keväällä lumen sulaessa, ja jatkuu pitkälle syksyyn. Jotkut viettävät talvellakin aikaa mökillään, mikäli mökki on talviasuttava. Joulunvietto kesämökillä on myös usealla perinteinen tapa. Jos ei ole mahdollisuuksia ostaa omaa kesämökkiä, niin aina voi vuokrata. Erilaisia mökkejä vuokrataan viikonlopuiksi, viikoiksi tai kuukausiksi kerrallaan, ja jopa vieläkin pidemmiksi ajoiksi. Mökillä on aina jotakin tekemistä, ja harva osaa vain istua ja rentoutua, vaikka olisi lomalla. Sekin tapa kannattaisi opetella, koska se on tärkeää, jaksamista ajatellen. Mökillä on mukavaa seurata luonnossa tapahtuvia muutoksia, heti keväästä alkaen. Lintujen pesintäajan seuraaminen on mielenkiintoista. Se on todella vilkasta aikaa, kun pienet ja isot linnut rakentavat pesiään vieden ahkerasti rakennusmateriaalia nokissaan. Monet linnut ovatkin taitavia pesänrakentajia, kuin pieniä muurareita konsanaan. Usein huomaa, jos oman kesämökkinsä lähellä seuraa lintuja, että samat linnut palaavat vuosi toisensa jälkeen samoille seuduille pesimään. Miten ne sitten voi tunnistaa? Ornitologit, jotka lintuja tutkivat, ovat sanoneet, että sen vaan huomaa lintujen käytöksestä. Saattavat esimerkiksi muuttaessaan tulla samaan pönttöön rakentamaan uutta pesää. Mökkielämään kuuluu paljon kaikenlaisia perinteitä, joita moni noudattaa vuodesta toiseen. Mattojen pesu järvessä Mäntysuovalla on yksi niistä. Kuinka ihana tuoksu on kodissa, kun matot on pesty ja jätetty lattialle laitto odottamaan syksyntuloa. Sitä ei moni ulkomaalainen ymmärrä, eikä sitäkään, kun Suomessa kuivatetaan pyykkiä ulkona. Moni pitää suomalaisia sen suhteen ihan outoina. Joka maassa on omat perinteensä, ja vaikka perinteitä yleensä pidetään yllä enemmän maaseudulla, niin matonpesu on kuitenkin säilynyt. Moni muistaa varmasti kun oli lapsi, kun vanhemmat pesivät kotirannassa mattoja, kuinka siinä kilpailtiin, että kuka saa mattojen kanssa uida niitä...

Read More

Veden aikaansaava lumous

Vesi on tärkeä elementti, joka vaikuttaa meihin kaikkiin eläviin tavalla, ja ilman vettä emme selviä hengissä? Kaikki me tarvitsemme vettä juomiseen, ruoanlaittoon, hygieniaan ja kodin puhtaana pitoon. Eläimet ja kasvit eivät selviä hengissä ilman vettä. Luonto ei kasva ja viherrä, jos taivaalta ei tule vettä ravinnoksi. Vesi voi myös aiheuttaa ongelmia, kun sitä on liikaa. Jos esimerkiksi sataa kaatamalla, aiheuttaa vesi suuria tulvia ja vesivahinkoja. Eli vesi on sekä hyväksi että pahaksi, mutta kuitenkin elämisen tärkein elinehto. Vesi on myös rauhoittava elementti. Mikä sen ihanampaa kuin ottaa eväät ja hyvä kirja mukaan, ja mennä istumaan vaikka järven rannalle. Laineiden liplatus ja suuri rauha paikassa, joka on mielellään kaukana liikennemelusta. Mieli ja korvat lepäävät hiljaisuuden ja veden läheisyyden takia. Sellaisessa paikassa on stressaava arki kaukana, ja jokaisella tulisi olla mahdollisuus viettää aikaansa silloin tällöin veden ääressä. Onneksi meillä Suomessa on siihen mahdollisuus, koska on paljon järvenrantoja, joissa voi kuka tahansa viettää aikaansa. Eli meillä on ns. jokamiehen oikeus. Valtio tai kaupunki omistaa paljon rantoja, joissa meillä kaikilla on oikeus uida ja oleskella. Veden äärellä tai vedessä, voi tehdä paljon muutakin kuin vain katsella ja kuunnella. Kesähelteellä uiminen on aivan pakollista, jos haluaa virkistää olotilaansa. Mikä on sen ihanampaa, kun töistä palatessa kuumasta, hiekanpölyisestä kaupungista hypätä järveen vilvoittelemaan. Sen jälkeen on kuin uudesti syntynyt. Talvella puolestaan avantouinti on terveellinen harrastus. sille joka uskaltaa itseään kastella hyisessä vedessä. Sanotaan, että pysyy koko talven terveenä, jos harrastaa avantouintia, se vahvistaa vastustuskykyä. Vesi ja kalat, mikä mukava yhdistelmä niille, jotka tykkäävät kalastamisesta. Kalastamiseen tarvitaan kalastuslupa, jonka voi hankkia oman kaupunkinsa virastosta. Ilman lupaa ei saa kalastaa yleisillä vesillä. Mikäli niin tekee, ja tarkastaja sattuu tulemaan paikalle, voi menettää kaikki kalastusvälineensä ja saada isot sakot. Kalastuksessa on myös määrättyjä aikoja, ja paikkoja, joissa ei saa kalastaa. On myös olemassa rauhoitusaika tietyille kala lajeille, jolloin kalastus on kielletty, oli lupaa tai ei. Kannattaa...

Read More

Vuodenaikojen vaikutus

Kuten kaikki tiedämme, meillä on neljä vuodenaikaa: kesä, kevät, syksy ja talvi. Jokaiseen vuodenaikaan liittyy omat luonnossa tapahtuvat muutokset. Vuodenaika vaikuttaa usein myös ihmisen luonteeseen, riippuen milloin on syntynyt. Jos on syntynyt talvella, tykkää talvesta ja inhoaa kuumia kesäpäiviä. Jos on syntynyt kesällä, ei voi sietää lunta, kylmää ja pimeää. Syksyllä syntyneet taas rakastavat syyssateita ja pimeitä syysiltoja. Keväällä syntyneet toimivat kuten luonto keväisin, eli heräävät uudelleen henkiin pitkän talven jälkeen. Eläimethän eivät osaa puhua, joten ne eivät voi kertoa tunteitaan, mitä ajattelevat eri vuodenajoista. Viihtyvätkö vai eivät, kaikkien eläinten pitää sopeutua, oli sitten talvi tai kesä, mikäli eivät muuta muualle. Miksi luonto on määrännyt, että vain linnut muuttavat talvisin lämpöisiin maihin. Linnuilla on siivet, joten niiden on helppo vaihtaa maata, kuten lentokoneella lentäen. Ilman siipiä, olisi esimerkiksi karhulla, liian pitkä matka köntystellä etelän maihin. Koko järjestelmä on syntynyt jonkinlaisen logiikan mukaan, jotta koko evoluutio toimisi oikein. Suomessa on paljon eläimiä, joilla vaihtuu turkin värikin kesäisin ja talvisin. Sekin liittyy talven yli selviytymiseen. Luonto on täynnä paljon erilaisia kasveja ja eläimiä, joilla jokaisella on oma tarkoituksensa, kuten meillä ihmisilläkin. Jokaisella eläinlajilla on oma tapansa selvitä talvesta. Mutta kuten aikaisemmin kerrottiin, niin karhu nukkuu talven yli, syöden itsensä kylläiseksi sitä ennen. Esimerkiksi siili ja lepakot viettävät talven horroksessa, jolloin niiden elimistön lämpötila pysyy parissa lämpöasteessa. Ne myös selviävät pitkiä aikoja liikkumatta ja syömättä, koska niiden ei tarvitse itse tuottaa lämpöä. Vaihtolämpöisiä ovat kaikki muut paitsi linnut ja nisäkkäät. Linnut ja nisäkkäät ovat tasalämpöisiä, joten kylmän talven aikana niiden täytyy liikkua, ja saada ravintoa selvitäkseen hengissä. Monet hyönteiset koteloituvat talven ajaksi. Keväällä ne kuoriutuvat, munivat ja kuolevat ennen syksyä. Linnut saavat poikasensa kevät-kesällä, mutta karhu ja orava talvella, jolloin keväällä poikaset ovat valmiita selviämään ravinnonsaannista...

Read More

Luonto talviunessa

Kaikkihan tietävät, että karhut nukkuvat talviunta. Mutta, moniko ihminen tuntee myös niin tekevänsä? Karhut syövät itsensä kylläiseksi, jotta selviävät pitkästä talviunestaan. Monet ihmiset syövät itsensä talven aikana liian kylläiseksi, eli ruokailutavat ovat erilaiset, kuin muina vuodenaikoina. Talvella piiloudutaan paksujen vaatteiden alle, jos kiloja karttuu hiukan ylimääräisiä, niin eiväthän ne vaatteiden alta näy. Sitten kun lumet alkavat sulaa, iskee kauhea paniikki, ja ihmetellään kun vaatteet ovatkin kutistuneet kaapissa. Tai niinhän moni luulee, kun ei huomaa omaa lihomistaan. Ja niin alkaa taas kevään kunniaksi joka vuotuinen painonpudotus yritys. Liikkuminen talven aikana on paljon vähäisempää, kuin muutoin. Keväällä taas ihmisetkin heräävät henkiin, samaan tahtiin kuin eläimet ja koko luonto. Syksyllä etelään muille maille muuttaneet linnut alkavat palata talvehtimispaikoistaan takaisin Suomeen. Joskus saattaa takatalvi yllättää, ja linnut ovat ihmeissään. Monet niistä menehtyvät, koska eivät kestä yöpakkasia, ja ruokaa on vaikea löytää. Ilmastossa on tapahtunut suuria muutoksia saasteiden takia. Vuosia sitten oli kunnon talvia, paljon lunta ja kovat pakkaset. Kesät olivat kuumia ja kuivia. Nykyään on usein päinvastoin. Talvet ovat vähälumisia ja leudompia, ja kesät kylmiä ja sateisia. Ei ihme, että linnut ovat ihmeissään. Kukatkin alkavat kukkia todella aikaisin, tai kukkivat jopa kahteen kertaan, kuten on useana vuonna käynyt. Talvi on tehnyt tuloaan, mutta vuodenaikaan nähden onkin ollut yllättävän lämmin, niin jotkut kukat ovat alkaneet kukkimaan uudestaan. Luonto on erikoinen, eläimiä, ja varsinkin lintuja ajatellen, jotka talvehtivat vuoden ympäri samassa maassa, eivätkä lähde etelänlämpöön. Mikä määrää sen, että esimerkiksi varikset selviävät talvesta, mutta kiurut eivät? Luulisi, että kaikki linnut selviävät, mutta niin ei kuitenkaan ole. Fyysinen rakenne on erilainen niillä linnuilla, jotka joutuvat lentämään tuhansia kilometrejä toiseen maahan. Miksi ne sitten taas palaavat, sekin on aikamoinen mysteeri. Luonto on omat määräyksensä säätänyt, ja niiden pohjalta kaikki...

Read More