Lintujen talvehtiminen Suomessa

Meillä Suomessa talvehtii noin 70 lintulajia. Pesivien lajien määrä on noin 240, joten suurin osa lintukannastamme on muuttolintuja, jotka talvehtivat lämpimämmillä alueilla Etelä-Euroopassa tai jopa Afrikassa asti. Lintujen talvehtiminen Suomessa on lisääntynyt viime vuosina. Talviruokinta auttaa monia lajeja selviytymään kylmästä ja pimeästä talvikaudesta, jolloin suurin osa päivän valoisasta ajasta kuluu linnuilla ravinnon etsimiseen. Petolintujen ruokinta ja siten niiden auttaminen selviämään talven yli Suomessa on haasteellista. Esimerkiksi pöllöt talvehtivat Suomessa ja niiden selviäminen talven yli on paljolti kiinni siitä, miten ravintoa on tarjolla. Hyvä myyrävuosi tietää hyvää talvehtimisvuotta pöllöille. Lintujen talvehtiminen ei kuitenkaan ole kiinni pelkästään ravinnosta. On huomattu, että ilmastonmuutos vaikuttaa lintujen talvehtimiseen. Esimerkiksi mustarastaalla se ilmenee siten, että mitä lämpöisempi on marraskuu, jolloin lintu tekee päätöksen, lähteäkö vai jäädä, sitä useampi mustarastas jää meille talvehtimaan. Onhan toki myös selvää, että talvesta selviäminen on todennäköisempää, jos talvi ei ole kovin kylmä. Myös talvehtivien vesilintujen määrä on lisääntynyt valtavasti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Vesilinnut tarvitsevat talvehtimiseen sulaa vettä ja ilmaston lämpenemisen myötä sitä löytyy myös Suomen merialueiden rannikoilta ja...

Read More

Kesäbongausta

Vaikka nyt onkin talvi, on hyvä valmistautua kesän lintubongauksiin. Monella suomalaisella on oma mökki, jossa voi tarkkailla pihapiirin lintuja. Monesti pihapiiriä ilahduttavat niin pikkulinnut kuin esimerkiksi tikat, närhet ja joskus jopa metsäkanalinnut. Tavallinen suomalainen tarkkailee lintuja omalta terassilta. Senpä vuoksi mukavat ulkokalusteet ovatkin tarpeen. Niillä kehtaa tarkkailla lintujen elämää aamusta iltaan. Vaikka kesällä lintujen syöttäminen ei ole niin tarpeen, voi siitä kuitenkin olla hyötyä. Linnut palaavat nimittäin samaan pihapiiriin, jossa niitä on aiemmin syötetty. Tätä syöttämistä kannattaa jatkaa myös talvella, koska silloin linnut tarvitsevat kaiken ravinnon, mitä ne vain voivat saada. Muistakaa siis huolehtia lintuystävistämme myös...

Read More

Tarkista muuttolintujen reitit kevättä varten

muuttolintujen bongaus on hauskaa puuhaa. Jokainen lintujen ystävä varmasti tietää, että Suomessa olevista pesimälinnuista valtaosa kuuluu muuttolintuihin. Eri lintulajien edustajia on Suomessa runsaasti ja lisäksi Suomen kautta muuttaa myös Pohjois-Venäjällä pesiviä lintuja. Kevätmuutto Suomessa ajoittuu yleensä huhti-toukokuulle ja elo-lokakuulle. Lintujen muuttoa tapahtuu kuitenkin ympäri vuoden, esimerkiksi vesilintujen muutto jatkuu usein jopa tammikuulle asti. Kurkistetaanpa seuraavaksi lintujen muuttoreitteihin. Muuttolintujen reitit on hyvä olla valtakunnallisesti tiedossa, sillä esimerkiksi tuulivoiman rakentamisella Suomeen saattaa olla lintujen kannalta negatiivisia vaikutuksia. Niinpä tuulivoimaa pyritään sijoittamaan alueille, joissa lintujen muuttoreittejä ei lähistöllä kulje. Lintuharrastajat ovat kirjanneet muuttolintujen reitit, sillä he ovat useiden vuosien aikana tarkkailleet ja laittaneet muistiin aineistoa lintujen muutosta. Tiesitkö, että lintulajit jaetaan omiin luokkiinsa muuttokäyttäytymisen perusteella? Linnut jaetaan päivä- ja yömuuttajiin sekä reitti – ja rintamamuuttajiin. Suurin osa linnuista muuttaa vuorokauden ajasta riippumatta, mutta selvemmin yömuuttajia ovat useimmat hyönteissyöjät ja päivämuuttajia taas petolinnut. Muuton käynnistäviä tekijöitä ovat useimmiten tuuli ja lämpötila ja linnut muuttavat yleensä alueelle, joka kullekin lajille parhaiten sopii. Päämuuttoreittien sijoittumiseen Suomessa pääset tutustumaan muun muassa BirdLifen keräämän aineiston pohjalta. Tämä aineisto löytyy myös internetistä käyttämällä hakua Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Lintujen bongaaminen on hieno ja hauska harrastus, joka tuo mukanaan iloa ja runsaasti...

Read More

Mitä luonnonystävä haluaa lahjaksi?

Mitä antaa lahjaksi henkilölle, joka on innokas luonnonystävä? Lahjan tulisi olla varmasti myös ympäristöystävällinen tai muuten luontoon liittyvä. Yksi vaihtoehto on ostaa lahjaksi jokin ei-fyysinen elämys. Esimerkiksi osta ystävällesi leffaliput tai lahjakortti johonkin ihanaan hemmotteluhoitoon tai hierontaan. Erityisesti, jos ystäväsi on nainen, mieleinen lahja saattaisi olla myös jokin luonnonkosmetiikkaan liittyvä. Esimerkiksi Ekotavaratalo Ekotin myy verkkokaupassaan monia kivoja ja hyödyllisiä eko-lahjoja. Miten olisi esimerkiksi luomupuuvillainen kylpytakki tai kaunis ekologisesti tuotettu pellavahuivi? Luonnonystävä rakastaa todennäköisesti myös luonnossa liikkumista. Elämyksiä saa myös luontokirjoista ja tarjontaa on vaikka millä mitalla. Tilaa parhaat luontokirjat vaikkapa samalta istumalta netistä. Paperikirjojen lisäksi myös erilaiset äänikirjat voisivat kiinnostaa. Ystäväsi voisi tykätä myös esimerkiksi jostakin luonnossa tarvittavasta varusteesta, kuten kiikarista tai kompassista. Luonnonystävälle annettava lahja olisi hyvä myös paketoida ekologisesti. Kääri lahjasi esimerkiksi ruskeaan ekopaperiin tai kankaaseen uusiokäyttöä varten. Luonnonystäväsi arvostaa lahjana varmasti jo ainoastaan sinulta saamaansa ystävyyttä. Tehkää vaikka yhdessä ikimuistoinen retki luontoon. Suomessa on monia upeita vaelluskohteita kaikkialla. Esimerkiksi Lapissa ja Koillismaalla on huikeita reittejä, joiden varrella olevissa autiotuvissa voi myös...

Read More

Luontopolut ja vaellusreitit lapsille ja aikuisille

Luontopolut ja vaellusreitit ovat tuttuja lähes kaikille suomalaisille. Maassa, jossa metsää riittää, riittää myös hauskoja ja rauhallisia polkuja, joita on mukava koluta niin perheen tai ystävien kanssa kuin yksinkin. Luontopolut tarjoavat mahdollisuuden tutustua ympäristöön, tarkkailla eläimiä ja kasveja, rentoutua, irrottautua arjesta sekä harrastaa liikuntaa ja nauttia raikkaasta ilmasta. Tutkimusten mukaan metsässä liikkuminen auttaa torjumaan ja vähentämään masennusta ja parantaa terveyttä. Metsät ovat yksi Suomen suurimmista luonnonvaroista, joten niistä kannattaakin ottaa ilo irti. Luontopolut ja vaellusreitit löytyvät ympäri maan, joten joka paikkakunnalla on mahdollista mennä ulos liikkumaan. On myös useita kohteita, joita varten kannattaa lähteä varta vasten hieman kauemmas. Karhunkierroksen kosket ja kanjonit, Pallas-Yllästunturin jylhät maisemat, Nuuksion miellyttävät, lukuisat polut, ja Lemmenjoen legendaarinen karun kaunis maisema tarjoavat ikimuistoisia elämyksiä ja rauhaa keholle sekä mielelle. koko Suomen kattavan luettelon löydät täältä. Retkeily sopii kaikille; on useita kohteita, joissa myös liikuntarajoitteiset on otettu huomioon, ja monissa kohteissa on lyhyempiä, turvallisia polkuvaihtoehtoja esimerkiksi lapsiperheille. Mikäli on hyvässä kunnossa, jonkin verran kokemusta löytyy ja vaeltaminen kiinnostaa, löytyy myös usean päivän mittaisia vaellusreittejä Suomesta...

Read More

Lintubongaus voi alkaa kotipihalta

Lintubongaus on harrastus, joka on jokaisen ulottuvilla, sillä lintuja on lähes kaikkialla. Harrastuksen voi aloittaa seuraamalla oman kotipihan elämää – todennäköisesti sitä on enemmän kuin heti arvaatkaan. Ja mökkimetsässä tilanne onkin jo ihan toinen! Harrastuksen aloittamiseen ei tarvita kuin hyvät kiikarit. Hyvä lintukirja voi toimia ainakin motivaattorina ja lukukokemuksena, mutta netti tarjoaa ilmaista apua myös tähän harrastukseen. Bongausta on myös hyvin eritasoista – moni tyytyy mökkibongaukseen, joka tarjoaakin hyvää ajanvietettä ja tuo lisää mielenkiintoa luonnossa liikkumiseen. Toisaalta pisteiden saalistus voi olla totisinta totta. Esimerkiksi lintulajien määrityskisa on Bongariliiton vuosittain järjestämä kilpailu, jonka kärkeen pääsy vaatii jo melkoisia ponnistuksia. Nykyaikainen tiedon nopea kulkeminen helpottaa myös lintubongareiden elämää – netissä ja somessa leviävät nähdyt harvinaisuudet ja niiden havaintopaikat. Pesunkestävän bongarin auton kilometrimittariin voi kertyä hurjiakin määriä lintujen perässä ajettuja kilometrejä. Lintubongaus voi olla myös yhdistävä harrastus – esimerkiksi joka kevät järjestettävä Tornien taisto tuo bongaajat torneittain mukaan kisaan. Bongaus voi olla vain mukava lisämauste arjen elämässä tai vapaa-ajan harrastuksissa – toisaalta myös nälkä kasvaa siinä helposti syödessä. On huumaavaa huomata, miten ennen pelkästä linnun äänten kakofoniasta alkaa erottaa ja tunnistaa yksittäisiä lajeja ja miten ennen elottomalta näyttänyt metsä pitääkin sisällään kymmeniä eri sirkuttajia, liitelijöitä ja suurempiakin petolintuja. Ja maiseman vaihtuessa saatavilla on taas aivan uudet...

Read More

Suomen yleisimmät vesilinnut

Kuten jo viimeksi kerroin, olen tarkkailut mökillä eläinten jälkiä. Innostus on jatkunut, mutta nyt olen siirtynyt tarkkailemaan enemmän lintuja ja etenkin vesilintuja – kun tässä veden äärellä ollaan. Rupesin pohtimaan, että mitkähän ovat Suomen yleisimmät vesilinnut? Tutkin asiaa netistä ja selvisi, että vesilinnut jakautuvat lajeittain neljään ryhmään: kokosukeltajat, puolisukeltajat, hanhet ja rantakanat. Kokosukeltajista yleisin on tukkasotka. Näitä hauskoja mustavalkoisia (uros) lintuja olenkin nähnyt paljon mökkijärvessämme. Puolisukeltajista yleisin on heinäsorsa. Heinäsorsan tuntee varmasti kaikki, ja se onkin kaikkein yleisin Suomen vesilinnuista. Näitä sympaattisia lintuja näkee myös meidän mökin ympäristössä, mutta niitä näkee paljon myös kaupungeissa. Lähinnä puistoissa, jotka ovat joen, järven tai lammen rannalla, tai joissa muuten on sorsalle riittivästi vettä. Pelkkä ojakin kelpaa. Heinäsorsia kutsutaan myös sinisorsiksi tai jopa pullasorsiksi sen vuoksi, että ne tulevat kovin hanakasti syömään niille heitettyä pullaa tai leipää. Eri hanhien yleisyydestä en oikein päässyt perille, mutta niitä ei Suomessa ilmeisesti kovin montaa olekaan. Itse olen nähnyt järvellämme ainakin metsähanhia. Myöskään rantakanojen yleisyydestä en saanut selvää, mutta nokikanoja olen nähnyt järvellämme melko runsaasti. Siitä voinee tehdä jonkinlaisen johtopäätöksen. Tämän pienimuotoisen selvittelytyön tuloksena sain kuitenkin selville, että Suomen yleisimmät vesilinnut ovat (ei lajeittain): heinäsorsa, tavi ja tukkasotka...

Read More

Eläinten jäljet

Olen tänä talvena innostunut tutkimaan mökillä eläinten jälkiä. Ja olen yllättynyt kuinka paljon niitä meidän mökin lähistöltä löytyykään! Joskus olen saattanut lähteä seuraamaan esim. oravanjälkiä, ja lopulta törmännyt jälkien jättäjään läheisessä puussa. Sieltä orava on killistellyt minua nappisilmillään kysyvän näköisenä ja mutustanut lintulaudalta nappaamaansa pähkinää. Hauskaa! Ensin en tunnistanut juuri muita jälkiä kuin jäniksen. Päätinkin sitten etsiä tietoa netistä, ja löysinkin Ylen sivuilta hyvän jutun Tarkkaile lumijälkiä. Opiskelin jälkiä ensin netissä ja kuljin sen jälkeen kännykän kanssa luonnossa. Kuvasin näkemäni jäljet ja vertasin niitä netistä löytyviin kuviin. Näin sain tunnistettua monen monta jälkeä – ainakin lähes varmaksi 🙂 Monen eläimen jäljet ovat niin samankaltaiset, että niitä on tottumattoman aika vaikea erottaa toisistaan. Löysin jäniksen ja oravan jälkien lisäksi mm. päästäisen, ketun ja hirven jäljet. Näin myös jonkin verran metsälintujen jälkiä, mutta en niistäkään osannut erottaa olivatko ne pyyn, metson vai teeren. Ehkäpä ne oppisi ajan kanssa erottamaan, mutta minusta tämäkin on ollut jo todella mukava kokemus. Metsässä ja jäällä liikkuminen on muuttunut entistä mielenkiintoisemmaksi. Kuten jo aiemmin mainitsin, minut yllätti jälkien määrä. Mökillä ollessa tuntui, ettei eläimiä ympäristössä kovinkaan paljon liikkunut. Lintulaudalla kävi kyllä lintuja ja oravia. Jälkien määrä siis yllätti ja olisikin mukavaa tietää kuinka paljon elämiä lähimaastossa liikkuu. Sen saisi selville ns. riistakolmion avulla. Saapa nähdä jos vaikka innostun oman riistakolmion tekemään ja alan tarkkailemaan eläinten määrää vuosittain. Se olisi kyllä...

Read More

Joulutunnelmaa mökillä

Taas on vuosi päättymässä ja joulu ovella. Täällä mökillä ollaan nautittu joulutunnelmasta kalseista keleistä huolimatta. Lunta ei ole, mutta valoa pimeyteen tuovat erilaiset kynttilät, takkatuli ja ikkunoiden joulukoristeet. Tuvan ikkunasta voi seurata erilaisia lintuja, jotka viihtyvät kesän aikana rakennetulla lintulaudalla. Niiden suosikkiherkkua ovat auringonkukansiemenet, mutta ruokimme pieniä eläinystäviä myös kauralla ja muilla siemensekoituksilla. Säännöllisimpiä vieraita pihallamme ovat talitijaiset, punatulkut ja myös muutama varpunen. Tällä kertaa mökillä on ollut mukana myös sukulaistemme lapinkoira Topi, joka nauttii suuresti pihalla leikkimisestä. Topi on tuonut hieman lisävauhtia tänne muuten rauhallisiin mökkimaisemiin. Sisällä aika on kulunut pelejä pelatessa, kirjoja lukiessa ja myös erilaisia herkkuja valmistaessa. Uunissa tuoksuvat itsetehdyt piparkakut, ilmassa leijailee glögin tuoksu ja iltaisin olemme valmistaneet mm. uunilohta, uunimakkaroita ja erilaisia patoja. Muita suosikkiruokia ovat olleet myös pannukakut. Viime kuukauden taloudelliset paineet ovat onneksi melkein unohtuneet kaiken touhuamisen keskellä. Muutama yllättävä lasku ja marraskuussa hajonnut auto johtivat siihen, että joulumme sujuu hieman tavallista säästäväisemmin. Itse asiassa tiukan rahatilanteen takia jouduimme turvautumaan pieneen lainaan. Netissä osui silmään juttu Laina joustavasti Ferratumilta. Pieni rahapiikki helpotti tilannettamme ja nyt voimmekin viettää juhlapyhiä hyvillä mielin. Päätimme kuitenkin jättää turhat lahjojen ostamiset ja joulushoppailut väliin ja sen sijaan panostaa laatu-aikaan luonnon helmassa. Haluamme myös säästää varoja ensi vuonna tehtäviin pihatöihin ja uuden grillikatoksen rakentamiseen. Olemmekin viettäneet suuren osan ajastamme suunnitelmien laatimisessa. Eipä tässä muuta tällä kertaa. Rauhaisaa joulun odotusta...

Read More

Mökin syksy

Syksy on saapunut – mökillekin. Tuntuu, että syksyisin mökillä voi enemmän vain keskittyä nauttimaan luonnosta, koska kesän ”pakolliset” remontit ja muut hommat on ohi. Syksyiset, kauniin väriset puut reunustavat järveä ja muuttolintujen aurat halkovat taivasta. Kaikki on kaunista ja rauhallista. On aivan ihanaa tuntea kirpeä syksyinen ilma iholla ja haistella raikasta metsää. Syksyllä mökillä on myös mahtavaa mennä metsään ja marjastamaan. Puolukoita on päässyt poimimaan jo pidemmän aikaa. Puolukoilla, kuten monilla muillakin suomalaisilla marjoilla, on monia terveysvaikutuksia, ja onkin sääli kuinka paljon marjoja jää Suomen metsiin joka vuosi. Marjat ovat Suomen metsien mahtavinta antia. Metsät täynnä superfoodia. Onneksi ihmiset ovat nykyään enemmän ja enemmän valveutuneita terveysasioissa, ja toivottavasti sitä myöten myös metsiemme superfoodit päätyvät marjakorien kautta lautasille. Ja mikä onkaan mahtavampaa kuin yhdistää rentouttava luonnossa oleminen hyödylliseen puuhaan. Mieli lepää ja ruumis saa terveellistä ravintoa. Siis ravintoa mielelle ja ruumiille. Vaikka pieniä pakkasia on jo siellä täällä Suomessa ollut, on vieläkin mahdollista mennä puolukkaan. Puolukka on siitä sitkeä marja, että se säilyy hyvänä vielä lumen allakin. Jos tuntuu, ettei tiedä mitenkä kirpeää puolukkaa käyttäisi, voi siitä tehdä hyvää piirakkaa, vispipuuroa tai käyttää vaikka trendikkääseen smoothieen. Vain mielikuvitus on rajana. Puolukka on myös siitä näppärä marja, että sen voi joko pakastaa tai survoa lasipurkkiin ja säilyttää jääkaapissa. Survos säilyy puhtaassa purkissa hyvin vuoden, jopa enemmänkin. Nyt kaikki vain reippaasti marjakorien kanssa metsään hakemaan punaisia terveyspommeja talven...

Read More