Kesämökillä riittää touhua

Jos suomalaisilta kysyttäisi: kuinka moni ei haluaisi itselleen omaa kesämökkiä, niin tuskin monikaan vastaisi kieltävästi. Mikä sen mukavampaa, kuin viettää kesälomaa omalla mökillään, ja mielellään järven rannalla. Kesämökki ei tunnu samalta, jos ei ole omaa rantaa, jossa saa omassa rauhassa uida ja kalastaa. Monella kesämökkikausi alkaa jo keväällä lumen sulaessa, ja jatkuu pitkälle syksyyn. Jotkut viettävät talvellakin aikaa mökillään, mikäli mökki on talviasuttava. Joulunvietto kesämökillä on myös usealla perinteinen tapa. Jos ei ole mahdollisuuksia ostaa omaa kesämökkiä, niin aina voi vuokrata. Erilaisia mökkejä vuokrataan viikonlopuiksi, viikoiksi tai kuukausiksi kerrallaan, ja jopa vieläkin pidemmiksi ajoiksi. Mökillä on aina jotakin tekemistä, ja harva osaa vain istua ja rentoutua, vaikka olisi lomalla. Sekin tapa kannattaisi opetella, koska se on tärkeää, jaksamista ajatellen. Mökillä on mukavaa seurata luonnossa tapahtuvia muutoksia, heti keväästä alkaen. Lintujen pesintäajan seuraaminen on mielenkiintoista. Se on todella vilkasta aikaa, kun pienet ja isot linnut rakentavat pesiään vieden ahkerasti rakennusmateriaalia nokissaan. Monet linnut ovatkin taitavia pesänrakentajia, kuin pieniä muurareita konsanaan. Usein huomaa, jos oman kesämökkinsä lähellä seuraa lintuja, että samat linnut palaavat vuosi toisensa jälkeen samoille seuduille pesimään. Miten ne sitten voi tunnistaa? Ornitologit, jotka lintuja tutkivat, ovat sanoneet, että sen vaan huomaa lintujen käytöksestä. Saattavat esimerkiksi muuttaessaan tulla samaan pönttöön rakentamaan uutta pesää. Mökkielämään kuuluu paljon kaikenlaisia perinteitä, joita moni noudattaa vuodesta toiseen. Mattojen pesu järvessä Mäntysuovalla on yksi niistä. Kuinka ihana tuoksu on kodissa, kun matot on pesty ja jätetty lattialle laitto odottamaan syksyntuloa. Sitä ei moni ulkomaalainen ymmärrä, eikä sitäkään, kun Suomessa kuivatetaan pyykkiä ulkona. Moni pitää suomalaisia sen suhteen ihan outoina. Joka maassa on omat perinteensä, ja vaikka perinteitä yleensä pidetään yllä enemmän maaseudulla, niin matonpesu on kuitenkin säilynyt. Moni muistaa varmasti kun oli lapsi, kun vanhemmat pesivät kotirannassa mattoja, kuinka siinä kilpailtiin, että kuka saa mattojen kanssa uida niitä...

Read More

Veden aikaansaava lumous

Vesi on tärkeä elementti, joka vaikuttaa meihin kaikkiin eläviin tavalla, ja ilman vettä emme selviä hengissä? Kaikki me tarvitsemme vettä juomiseen, ruoanlaittoon, hygieniaan ja kodin puhtaana pitoon. Eläimet ja kasvit eivät selviä hengissä ilman vettä. Luonto ei kasva ja viherrä, jos taivaalta ei tule vettä ravinnoksi. Vesi voi myös aiheuttaa ongelmia, kun sitä on liikaa. Jos esimerkiksi sataa kaatamalla, aiheuttaa vesi suuria tulvia ja vesivahinkoja. Eli vesi on sekä hyväksi että pahaksi, mutta kuitenkin elämisen tärkein elinehto. Vesi on myös rauhoittava elementti. Mikä sen ihanampaa kuin ottaa eväät ja hyvä kirja mukaan, ja mennä istumaan vaikka järven rannalle. Laineiden liplatus ja suuri rauha paikassa, joka on mielellään kaukana liikennemelusta. Mieli ja korvat lepäävät hiljaisuuden ja veden läheisyyden takia. Sellaisessa paikassa on stressaava arki kaukana, ja jokaisella tulisi olla mahdollisuus viettää aikaansa silloin tällöin veden ääressä. Onneksi meillä Suomessa on siihen mahdollisuus, koska on paljon järvenrantoja, joissa voi kuka tahansa viettää aikaansa. Eli meillä on ns. jokamiehen oikeus. Valtio tai kaupunki omistaa paljon rantoja, joissa meillä kaikilla on oikeus uida ja oleskella. Veden äärellä tai vedessä, voi tehdä paljon muutakin kuin vain katsella ja kuunnella. Kesähelteellä uiminen on aivan pakollista, jos haluaa virkistää olotilaansa. Mikä on sen ihanampaa, kun töistä palatessa kuumasta, hiekanpölyisestä kaupungista hypätä järveen vilvoittelemaan. Sen jälkeen on kuin uudesti syntynyt. Talvella puolestaan avantouinti on terveellinen harrastus. sille joka uskaltaa itseään kastella hyisessä vedessä. Sanotaan, että pysyy koko talven terveenä, jos harrastaa avantouintia, se vahvistaa vastustuskykyä. Vesi ja kalat, mikä mukava yhdistelmä niille, jotka tykkäävät kalastamisesta. Kalastamiseen tarvitaan kalastuslupa, jonka voi hankkia oman kaupunkinsa virastosta. Ilman lupaa ei saa kalastaa yleisillä vesillä. Mikäli niin tekee, ja tarkastaja sattuu tulemaan paikalle, voi menettää kaikki kalastusvälineensä ja saada isot sakot. Kalastuksessa on myös määrättyjä aikoja, ja paikkoja, joissa ei saa kalastaa. On myös olemassa rauhoitusaika tietyille kala lajeille, jolloin kalastus on kielletty, oli lupaa tai ei. Kannattaa...

Read More

Vuodenaikojen vaikutus

Kuten kaikki tiedämme, meillä on neljä vuodenaikaa: kesä, kevät, syksy ja talvi. Jokaiseen vuodenaikaan liittyy omat luonnossa tapahtuvat muutokset. Vuodenaika vaikuttaa usein myös ihmisen luonteeseen, riippuen milloin on syntynyt. Jos on syntynyt talvella, tykkää talvesta ja inhoaa kuumia kesäpäiviä. Jos on syntynyt kesällä, ei voi sietää lunta, kylmää ja pimeää. Syksyllä syntyneet taas rakastavat syyssateita ja pimeitä syysiltoja. Keväällä syntyneet toimivat kuten luonto keväisin, eli heräävät uudelleen henkiin pitkän talven jälkeen. Eläimethän eivät osaa puhua, joten ne eivät voi kertoa tunteitaan, mitä ajattelevat eri vuodenajoista. Viihtyvätkö vai eivät, kaikkien eläinten pitää sopeutua, oli sitten talvi tai kesä, mikäli eivät muuta muualle. Miksi luonto on määrännyt, että vain linnut muuttavat talvisin lämpöisiin maihin. Linnuilla on siivet, joten niiden on helppo vaihtaa maata, kuten lentokoneella lentäen. Ilman siipiä, olisi esimerkiksi karhulla, liian pitkä matka köntystellä etelän maihin. Koko järjestelmä on syntynyt jonkinlaisen logiikan mukaan, jotta koko evoluutio toimisi oikein. Suomessa on paljon eläimiä, joilla vaihtuu turkin värikin kesäisin ja talvisin. Sekin liittyy talven yli selviytymiseen. Luonto on täynnä paljon erilaisia kasveja ja eläimiä, joilla jokaisella on oma tarkoituksensa, kuten meillä ihmisilläkin. Jokaisella eläinlajilla on oma tapansa selvitä talvesta. Mutta kuten aikaisemmin kerrottiin, niin karhu nukkuu talven yli, syöden itsensä kylläiseksi sitä ennen. Esimerkiksi siili ja lepakot viettävät talven horroksessa, jolloin niiden elimistön lämpötila pysyy parissa lämpöasteessa. Ne myös selviävät pitkiä aikoja liikkumatta ja syömättä, koska niiden ei tarvitse itse tuottaa lämpöä. Vaihtolämpöisiä ovat kaikki muut paitsi linnut ja nisäkkäät. Linnut ja nisäkkäät ovat tasalämpöisiä, joten kylmän talven aikana niiden täytyy liikkua, ja saada ravintoa selvitäkseen hengissä. Monet hyönteiset koteloituvat talven ajaksi. Keväällä ne kuoriutuvat, munivat ja kuolevat ennen syksyä. Linnut saavat poikasensa kevät-kesällä, mutta karhu ja orava talvella, jolloin keväällä poikaset ovat valmiita selviämään ravinnonsaannista...

Read More

Luonto talviunessa

Kaikkihan tietävät, että karhut nukkuvat talviunta. Mutta, moniko ihminen tuntee myös niin tekevänsä? Karhut syövät itsensä kylläiseksi, jotta selviävät pitkästä talviunestaan. Monet ihmiset syövät itsensä talven aikana liian kylläiseksi, eli ruokailutavat ovat erilaiset, kuin muina vuodenaikoina. Talvella piiloudutaan paksujen vaatteiden alle, jos kiloja karttuu hiukan ylimääräisiä, niin eiväthän ne vaatteiden alta näy. Sitten kun lumet alkavat sulaa, iskee kauhea paniikki, ja ihmetellään kun vaatteet ovatkin kutistuneet kaapissa. Tai niinhän moni luulee, kun ei huomaa omaa lihomistaan. Ja niin alkaa taas kevään kunniaksi joka vuotuinen painonpudotus yritys. Liikkuminen talven aikana on paljon vähäisempää, kuin muutoin. Keväällä taas ihmisetkin heräävät henkiin, samaan tahtiin kuin eläimet ja koko luonto. Syksyllä etelään muille maille muuttaneet linnut alkavat palata talvehtimispaikoistaan takaisin Suomeen. Joskus saattaa takatalvi yllättää, ja linnut ovat ihmeissään. Monet niistä menehtyvät, koska eivät kestä yöpakkasia, ja ruokaa on vaikea löytää. Ilmastossa on tapahtunut suuria muutoksia saasteiden takia. Vuosia sitten oli kunnon talvia, paljon lunta ja kovat pakkaset. Kesät olivat kuumia ja kuivia. Nykyään on usein päinvastoin. Talvet ovat vähälumisia ja leudompia, ja kesät kylmiä ja sateisia. Ei ihme, että linnut ovat ihmeissään. Kukatkin alkavat kukkia todella aikaisin, tai kukkivat jopa kahteen kertaan, kuten on useana vuonna käynyt. Talvi on tehnyt tuloaan, mutta vuodenaikaan nähden onkin ollut yllättävän lämmin, niin jotkut kukat ovat alkaneet kukkimaan uudestaan. Luonto on erikoinen, eläimiä, ja varsinkin lintuja ajatellen, jotka talvehtivat vuoden ympäri samassa maassa, eivätkä lähde etelänlämpöön. Mikä määrää sen, että esimerkiksi varikset selviävät talvesta, mutta kiurut eivät? Luulisi, että kaikki linnut selviävät, mutta niin ei kuitenkaan ole. Fyysinen rakenne on erilainen niillä linnuilla, jotka joutuvat lentämään tuhansia kilometrejä toiseen maahan. Miksi ne sitten taas palaavat, sekin on aikamoinen mysteeri. Luonto on omat määräyksensä säätänyt, ja niiden pohjalta kaikki...

Read More

Ihmeellinen luonto

Pitkä talvi alkaa olla tältä erää taakse jäänyttä elämää. Lumet ovat melkein sulaneet, kevät tekee tuloaan. Illat pitenevät, eli valoisa aika iltaisin jatkuu tunti tunnilta pidempään, verrattuna talviaikaan. Sulaneen lumen alta tulee ihana tuoksu nurmikosta, joka on kostea talven jäljiltä. Tunteet joita tuo tuoksu herättää joka vuosi, on ihmeellinen. Linnut laulavat aamuisin, ja ihmiset tuntevat kuin syntyisivät uudelleen. Luonnon herääminen talviunesta vaikuttaa, vaikka sama toistuu joka vuosi, niin erikoiselta ja aina niin uudelta ja ihanalta. Jäät alkavat pikkuhiljaa sulaa järvistä ja meristä, pitäen kovaa ääntä liikkuessaan auringonpaisteessa. Kaikki muuttuvat silmissä. Ihmiset alkavat hymyillä pitkän talven jälkeen. Mikä mahtipontinen vaikutus keväällä onkaan jokapäiväiseen elämään. Pikku hiljaa huomaa, kun alkaa kuulua moottorisahan ja vasaran, sekä muiden työkalujen ääntä. Monet aloittavat kodin remontin, sekä sisältä että ulkoa. Kesämökit saavat uutta ilmettä kevätsiivouksien alkaessa. Yleisesti ottaen mökistä otetaan kaikki mahdollinen ulos, jotta voi tehdä kunnon suursiivouksen, ja päästä mökille nauttimaan ensimmäisistä aurinkoisista viikonlopuista. Työtä riittää myös ulkona. Tontti pitää haravoida heti, kun kaikki lumet ovat sulaneet. Siivousurakan jälkeen voi istahtaa ulos kahville, ja ihmetellä miten kahvikin tuoksuu niin taivaalliselta ulkona, jos vertaa tuoksua sisällä, maagista. Illalla voi suomalaiseen tyyliin mennä saunaan, ja pulahtaa vaikka avantoon, jos jäitä on vielä järvessä, ja huomata kuinka elämä on ihanaa. Pienet asiat saavat aikaan suuren onnen tunteen. Luontoa on mukava seurata, ja nähdä kuinka uusi elämä syntyy puihin, kukkiin, eläimiin jne. Syksyisin puut pudottavat lehtensä, ja kukat kuolevat. Keväällä puut alkavat taas kasvattaa uusia lehtiä, ja kukat uusia terälehtiä. Ensimmäisenä alkaa ilmestyä pajunkissoja, joka on ensimmäinen keväänmerkki lumen sulaessa. Pajunkissa on pajun kukinto, joka aukeaa keväisin ennen lehtien tuloa. Pikku hiljaa kukkia alkaa tulla esiin routaisesta maasta, joista krookukset ja leskenlehdet ovat ensimmäisiä. Krookuksia on erivärisiä, ja ne kestävät hyvin talven, ja ovat nopeita leviämään. Leskenlehti on keltainen, pikkuruinen voikukkaa kukaltaan muistuttava kukka. Ei mene kauan, kun luonto on täydessä...

Read More