Lintulaudalla käy talvisin kova kuhina, kun yleisimmät pikkulinnut käyvät etsimässä lisäravintoa. Siemenet, talipallot, lyhteet, jauhomadot ja pähkinät katoavat parempiin nokkiin, samalla kun sinä saat seurata lintujen elämää ihan oman kodin lämmöstä. Talvi onkin parasta aikaa lintubongausharrastuksen aloittamiseksi, sillä lajeja on reilusti vähemmän kuin vaikka kesällä ja ruuan haku tuo ne kätevästi ihan omaan pihaan. Talven jälkeen oletkin jo hyvässä alussa bongausharrastuksessasi ja valmiina siirtymään erilaisiin ympäristöihin.
Yleisimmät pikkulinnut kotipihassa
Lintulaudallasi vierailee talvella todennäköisesti liki kaikki Suomen yleisimmät pikkulinnut, etelään talvehtimaan muuttavia lukuun ottamatta. Talitiainen on lintulaudan yleisin vieras. Sinitiainen puolestaan ei kerää talvivarastoa, joten sille lintulaudat ovat tärkeä ravinnon lähde. Hömötiaista näkee hieman harvemmin, koska se kerää talvivarastoa etukäteen ja osaa laskea ruumiinlämpöään, mutta se tarkkailee tilannetta takuulla lähipuustosta ja päästelee jopa kerjääviä ääniä lisäravinnon toivossa. Muita yleisiä vierailijoita ovat kuusitiainen, töyhtötiainen, viherpeippo, keltasirkku, varpunen ja punarinta.
Kuumana kesänä saatat nähdä pihasi vesipisteellä muitakin suomen yleisimpiä pikkulintuja, kuten pajulinnun, kirjosiepon ja punatulkun. Talvisin kauimmas muuttavat pikkulinnut palaavat keväisin myöhäisimmin, sillä pikkulintujen sisäinen kello ei kerro missä vaiheessa kevät suomessa jo on. Talven aikana lintuharrastusta aloittava voi tutustua lintuihin kirjojen tai netin kautta, tai mennä luonnontieteelliseen tai biologiseen museoon tutustumaan lintuihin ihan käytännössä.
Suomen yleisimmät pikkulinnut hurmaavat laulullaan
Yleisimmät pikkulinnut erottaa niin niiden värityksestä, tavasta liikkua ja lentää, kuin myös jokaisen tyypillisestä laulusta. Sinitiainen laulaa helisevästi ”tii-tii-tililililili” ja varoittaessaan muita sen ääni muuttuu kähisevän rähiseväksi. Talitiaisen laulu taas kuulostaa kuin se sanoisi kirkkaasti ” Ti-ti-tyy, ti-ti-tyy”, sen varoitus äänet taas ovat sähiseviä ja rähiseviä. Viherpeipon livertely koostuu kahdesta erityyppisestä äänestä, helisevästä näppäilystä ja solisevasta livertelystä.
Suomessa on tähän mennessä hyväksytysti luokiteltu 483 luonnonvaraista lintulajia, bongattavaa siis riittää. Kun aloittelee harrastustaan, on järkevää jakaa tavoitteitaan osiin ja yleisimmät pikkulinnut on yleensä se helpoin tie harrastuksen alkuun. Uhanalaisia lintulajeja suomessa on paljon, joten lintujen suojelutyö on tärkeää. Samalla kun suojelee lintuja, suojelee myös ihmistä, sillä lintuja uhkaavat asiat ovat usein samoja kuin ihmistä uhkaavat.
Lintujen evoluutio
Lintujen evoluutio dinosauruksista on todella kiehtova. Lähes nykymuotoisina linnut ovat kuitenkin olleet jo liitukaudesta saakka. Liitukaudella tapahtuneen dinosaurusten joukkotuhon jälkeen selvisi luultavasti vain pieni määrä lintuja, koska nykylinnut ovat melko samanlaisia keskenään. Tästä kertoo myös joidenkin lintulajien kyky risteytyä keskenään. Vaikkei nyt kyseessä olekaan silloin mikään laboratorio-olosuhteissa alkunsa saanut koeputkilapsi, on risteytymiset todella vaikuttavia ja luonnossa tapahtuneilla risteytymisillä on osansa myös nykyisissä laboratoriotekniikoissa.
Aika ajoin suomesta löytyy myös uusi lintulaji. Esimerkiksi siperianlepinkäinen, tuulipäähippiäinen ja kivikkosatakieli ovat uusia tuttavuuksia Suomessa. Jopa kamtshatkanuunilintu on bongattu Suomessa. Muuttuvien ilmasto-olosuhteiden myötä saamme Suomeen varmasti muitakin uusia lajeja. Varsinkin erityisen lämpimät kesät saavat lajeja harhautumaan uusille paikoille tavallista useammin.
Yleisimmät pikkulinnut ja muut linturyhmät
On kiinnostuksen kohteenasi sitten merilinnut, kanalinnut, vesilinnut, tunturilinnut, saaristolinnut, kaupunkilinnut tai aiemminkin mainitut lintulaudan linnut, löytyy sinulle Suomesta reilusti bongattavaa. Välineitäkään ei tarvita paljoa, sillä kiikarit, lintukirja tai netti ja havaintopäiväkirja riittävät. Lintubongauksen parissa järjestetään myös erilaisia tapahtumia aina pihabongauksesta sadan lajin haasteeseen saakka. Luonnossa törmäät myös muihin lintubongareihin, joten laji on myös sosiaalinen.
Lintujentarkkailulla on vaikutusta myös muuhun havainnointikykyysi. Lintujenbongaus avaa aistit ja opettaa sinua havainnoimaan ympäristön ääniä ja tapahtumia täysin eri tavalla. Tulet siis ylipäätään tietoisemmaksi kaikesta ympärilläsi tapahtuvasta. Nykyisessä kiireisessä elämänrytmissä pienten asioiden huomiointi on taito, joka monelta unohtuu.
Vaikka et nyt varsinaisesti vielä olisi lintubongauksesta innostunut, katselet ja kuuntelet varmasti uudella mielenkiinnolla kun yleisimmät pikkulinnut lentelevät lähiympäristössäsi ja pian huomaat samoilevasi hieman kauempanakin lintuja ihastellen. Muista kuitenkin aina jättää luonto sellaiseen kuntoon kun se oli tullessasi. Lintubongaus on, mitä loistavin syy lähtee ulos ja liikkeelle, sillä liikuntaakin saat kuin huomaamattasi.